Kehonasento eli ryhti

Staattinen ja dynaaminen ryhti on ollut erityisen mielenkiinnon kohteeni viimeiset 10-vuotta. Aloin aikoinaan pohtia, miten voi olla mahdollista kärsiä esim. lonkka- ja/tai selkäkivuista, jos ihmisellä ei ole lihaskireyksiä ja lihasvoima on riittävä? Miksi kivut eivät läheskään aina poistu kovankaan lihasharjoittelun kautta?

Hyvähoitosuosituksesta näkee kuinka monimuotoinen asia esim. selkäkipu on. Tämä havainnollistaa, että kaikille sopivaa yleisohjetta kohti kivuttomuutta on mahdotonta laatia. Jokainen meistä on uniikki.

Päätin kirjoittaa tämän blogin, koska kehonasento on tällähetkellä kuuma aihe ja haluan tuoda oman näkemykseni tähän keskusteluun. Muistathan, että pyrin tuomaan esiin viitekehystä, mitä käytän työssäni, kun tutkin ja ohjaan potilaitteni ryhtiä. Kenenkään ei pidä tämän perusteella omatoimisesti muuttaa omaa tai toisten ryhtiä. Ryhdin ohjaus vaatii pitkää kokemusta ja se on dynaaminen prosessi, mikä saattaa vahingoittaa kehoa väärin toteutettuna.

Mikä on hyvä ryhti?

Jokaisella meillä on yksilöllinen kehonrakenne, samoin kuin meillä on yksilölliset kasvot ja sormenjäljet. Hyvä ryhti tarkoittaa sitä, että käytämme kehoamme paikallaan ollessa ja liikkeessä yksilöllistä anatomiaamme parhaalla mahdollisella tavalla käyttäen, mistä voi käyttää termiä "hyvän ergonomian mukainen kehonkäyttötapa". Kehon massan tulisi levätä luisen tukirankamme varassa aina, kun se on mahdollista. Silloin kun liikutamme kehoamme, sen tulisi tapahtua optimaalista biomekaniikkaa käyttäen. Hyviä esimerkkejä optimaalisesta kehon käytöstä ovat mm. edistyneen tason tanssijat, balleriinat ja kamppailijat. Hyvän ryhdin omaavan henkilön asento ja liikkuminen on vaivattoman, rennon ja vahvan näköistä.

Liikkuvuus

Nivelet voivat jäykistyä ja lihakset lyhentyä rajoittaen nivelten täyttä liikettä. Jos näin käy, ilmiö pilaa kehon asennon ja tehokkaan liikkeen. Jos esimerkiksi Iliopsoakset kiristävät lantion asennon optimointi on mahdotonta ja alaselän notko ylikorostuu, mikä johtaa myös alaselän ojentajien kiristymiseen.

Voima

Jos kehon liikkuvuus on riittävä, voi ryhtiongelman takana olla riittämätön lihasvoima tai lihastasapainohäiriö. Yksinkertaistaen voi sanoa, että syvien lihasten tehtävä on pitää huolta luiden oikeasta asennosta paikallaan ollessamme ja liikkeessä. Pintalihasten tehtävä on liikuttaa kehoamme. Jos syvien lihasten voima on riittämätön, pintalihakset joutuvat tukemaan liiallisessa määrin asentoamme, jolloin ne kipeytyvät ja kiristyvät. Yleensä työikäisillä on riittävä yleinen lihasvoima, mutta syvien- ja pintalihasten voimasuhde on toisinaan pielessä.

Proprioseptiikka eli asentoaisti

Oletko koskaan seissyt pimeässä, missä et näe edes omaa kättäsi silmiesi edessä? Jos olet, niin sinulla on kokemus siitä, millainen aisti on asentoaisti eli proprioseptiikka. Me tunnemme, missä asennossa olemme. Kävellessä tiedämme, missä jalkamme ovat, vaikka emme katso niitä. Asentoaistia voi harjoittaa, mistä yhtenä esimerkkinä on tanssin opettelu. Aluksi joudumme tuijottamaan jalkojamme, mutta vähitellen opimme hallitsemaan jalkojamme uudella tavalla.

Esimerkiksi yksipuolinen liikunta, työ ja liikkumattomuus voi totuttaa asentoaistimme meille haitalliseen ryhtiin. Asentoaisti on itsepäinen. Jos muutamme tuttua asentoamme hiukankin, olomme tuntuu kummalliselta. Pitkäaikaisella ja päivittäin toteutetulla harjoittelulla, voimme kehittää asentoaistiamme ja tätä kautta ryhtiämme.

Biomekaniikka

Kun olemme saavuttaneet riittävän liikkuvuuden, voiman ja asentoaisti osaa ohjata kehomme meille hyvään ryhtiin, voimme käyttää kehoamme optimaalista biomekaniikkaa käyttäen istuessa, seistessä, kävellessä juostessa, hyppiessä tai mitä tahansa teemmekin.

Hyvän ryhdin kehä

Kohti parempaa ryhtiä

Ryhdin kehittäminen on edellä kuvattujen osa-alueiden parantamista. Kun kohteena oleva ominaisuus kehittyy, voidaan mennä kohti seuraavaa. Kun kokonaisuus etenee, voidaan jälleen siirtyä tarkastelemaan, missä on heikoin lenkki ja kehittää sitä. Ryhdin parantaminen on jatkuva prosessi. Kehomme on dynaaminen mekanismi eli se muuttuu koko ajan mm. ikääntymisen, työnrasitusten ja liikunnan kautta, mistä johtuen ryhdin harjoittelu on oltava säännöllistä, jos haluat kehittää ja säilyttää hyvän ryhtisi.